Juha Lankinen. Viipurin pienoismallin syntyhistoria.

Haave Viipurin pienoismallista on luultavasti kytenyt vanhojen viipurilaisten mielissä jo vuosikymmeniä, mutta sen rakentamiseen ei ollut käytännössä mahdollisuuksia puuttuvien tietojen ja varojen takia. Tutkiessani Viipurin rakennushistoriaa 1970-luvun lopulla jouduin työtäni helpottaakseni rekonstruoimaan kaupungin keskustan kartan mittakaavaan 1/2000 pystyäkseni hyödyntämään valokuvien ja vanhan piirustusmateriaalin antaman teidon. Välittömästi kartan valmistumisen jälkeen minulta tiedusteltiin, pystyttäisiinkö tekemäni kartan, säilyneiden valokuvien ja Viipurin maistraatin arkistosta pelastuneen piirustusmateriaalin perusteella rakentamaan Viipurista pienoismalli.
***
Vuoden 1982 lokakuussa tein pitkällisen tutkimisen jälkeen ensimmäiset korttelikohtaiset suunnitelmat mittakaavassa 1/500. Laaditut piirustukset sekä saadut keräysvarat johtivat vuonna 1983 Wiipuri-museon säätiön tekemään päätökseen toteuttaa Viipurin pienoismalli. Mallin suunnittelu uskottiin minulle. Se oli todella haasteellinen, vaativa ja samalla miellyttävä tehtävä. Viipuri on minun syntymäkaupunkini ja sieltä löytyy vielä tänäkin päivänä yli 20 rakennusta, jotka isäni, arkkitehti Jalmari Lankinen, suunnitteli 1920- ja 1930-luvuilla. Kesäkuussa 1944 isäni pelasti Viipurista poistuessaan noin 3000 kaupungista ottamaansa valokuvaa, jotka muodostivat ratkaisevan selkärangan suunnitelmia laatiessani.
***
Pienoismallissa Viipuri esittäytyy katsojalle 2. syyskuuta 1939 kello 10.30 olleessa asussaan. mikä ajankohta perustuu silloin otettuun ilmavalokuvasarjaan. Malliin asennettiin kuvien perusteella kaikki tunnistetut satamassa olleet laivat, raitiotievaunut, junat, autot, torikauppiaiden myyntikojut, halkopinot, puusto, satamassa ollut lasti ja kaikki ne yksityiskohtaiset näkymät, jotka kuvista voitiin erottaa. Rakenteilla olleet rakennukset ovat mallissa saaneet rakennustelineet ympärilleen ja työmaaparakit piha-alueilleen, kuten oli tilanne syyskuussa 1939. Rautatiekalustoa koskevat havainnot on vaunutyyppien ja vetureiden osalta tarkistettu Rautatiemuseosta. Näin mallilla on todellinen dokumenttiarvo.
***
Malliin on tehty muutama tahallinen "virhe", kuten julkisissa rakennuksissa liehuvat Suomen liput ja Saimaan kanavaliikenteen takia aukaistut maantie- ja rautatiesillat. Todellisuudessa sillat aukaistiin aina varttia vaille täysi tunti 15 minuutin ajaksi. Näin haluttiin mallissa havainnollisesti osoittaa vesiliikenteen aiheuttamat vaikeudet kaupungin sisäiselle liikenteelle. Saimaan kanavan vilkas liikenne kulki vuoteen 1944 asti kaupungin keskustan läpi. Lauantai 2.9.1939 ei ollut liputuspäivä, mutta katsojille halutaan tuoda julki, että kysymyksessä on Suomen Viipuri.
Rakennuksien korttelikaaviot piha- ja katupäällysteineen sekä tarkat julkisivu- ja topografiapiirustukset perustuvat Viipurin maistraatin arkiston, satojen haastattelujen ja usean tuhannen valokuvan antamiin tietoihin. Vanhan piirustusarkiston materiaali kattaa malliin tarvittavasta tietoudesta noin 50 prosenttia.
***
Mallin suunnittelun aikana olen joutunut käymään Viipurissa kymmeniä kertoja ja samalla olen valokuvannut vanhoja Suomen-aikaisia sodassa säilyneitä rakennuksia ja linnoituksia. Rakennusten värit on määritelty muutamien vanhojen värikuvien ja entisten asukkaiden antamien tietojen pohjalta. Erittäin paljon olen saanut tietoutta nykyviipurilaisilta arkkitehdeiltä, jotka ovat suhtautuneet mallin rakennusprojektiin suurta mielenkiintoa osoittaen. Mallin historiallista arvoa tarkasteltaessa on huomioitava, että sodissa 1939 - 1940 ja 1941 - 1944 Viipurin koko rakennuskannasta säilyi ehjänä vain kahdeksan prosenttia.
***
Wiipuri-museon säätiö päätti vuonna 1984, että malli käsittäisi Viipurin vuosisatoja vanhan historiallisen keskustan linnoineen ja sitä ympäröivät kaupunginosat, joiden perusteella entiset viipurilaiset ja nykypolvet saavat havainnollisen kuvan Viipurista ennen sotia. Pienoismallin rajoiksi valittiin ne tunnetut kohteet, joiden perusteella mallialue on paikallistettavissa tämän päivän Viipurissa,. Näitä alueita ovat mm. Siikaniemen ja Patterimäen linnoitukset sekä Papulan kaunis puisto.
Pienoismallin rakennusten, laivojen, autojen ja junanvaunujen materiaaliksi valittiin mallin rakentajan suosituksen perusteella muovi, puusto valmistettiin esikäsitellystä jäkälästä ja itse mallipohja korkeuskäyrineen on tehty pahvista. Kirkkojen ristit, katuvalojen ja raitiotielinjojen sähköjohtimien tolpat sekä sataman nostokurjet on valmistettu metallista.
***
Itse malli on kaksiosainen ja sen ensimmäinen osa valmistui vuodenvaihteessa 1994 - 1995. Sitä rakennettiin 10 vuotta ja sen ensimmäinen mallipala julkistettiin professori Otto I. Meurmanin toimesta kesäkuussa 1985. Hän oli Viipurin kaupungin asemakaava-arkkitehtina vuosina 1918 - 1937. Toinen, Papulan ja Imatran kaupunginosat puistoineen kattava osa valmistui syyskuussa 1996. Täysin valmiissa Viipurin pienoismallissa on noin 4000 rakennusta. Ensimmäisen, ovaalin muotoisen mallipalan pituus on 7,5 metriä ja leveys suurimmillaan 3,4 metriä. Toinen pienoismallipala on kooltaan noin 2,5 x 3,0 metriä. Viipurin pienoismalli käsittää kokonaisuudessaan kaupungin ydinkeskustaa noin 6,0 neliökilometriä.
Mallin rakentajana toimi Lahti-Malli Ky, joka on jo vuosien ajan jatkanut alkuperäisen mallirakentajan Lasse Anderssonin perinteitä. Koko pienoismallin rahoitus perustui lähinnä yksityisiltä ihmisiltä, karjalaisilta järjestöiltä ja Lappeenrannan kaupungilta saatuihin varoihin.


***
Pienoismalli on nähtävillä Etelä-Karjalan museossa Lappeenrannassa. Menetetyn Karjalan kaipuu on luonut tämän pienoismallin.