 |
 |
|
| Viipurin linnan porttirakennus rakennettiin vuosina 1606-08 linnan päällikön asunnoksi. Linna on ollut kautta vuosisatojen kaupungin oleellisin tunnus. Linnan perusti Ruotsin valtionjohtaja Tyrgils Knutsson, suomalaisittain Torkkeli Knuutinpoika kolmannella ristiretkellä vuonna 1293 Suomenveden pohjan suulla olevalle pienelle saarelle. Linnan perusosana oli vain nykyisen tornin alaosa, jota kutsuttiin Pyhän Olavin torniksi. Itse saari varustettiin ympäriinsä muurilla. Tätä Pyhän Olavin tornia korotettiin vuosina 1561 - 1564 näkyvissä olevalla kahdeksankulmaisella osalla. Linnaa laajennettiin useaan otteeseen samalla kun se koki moninaiset sodan iskut ja muut hävitykset. Ensimmäisen kerran linnaa vastaan hyökättiin sen perustamista seuraavana vuonna eli 1294 ja sen jälkeen yksitoista kertaa idästä käsin, nimittäin vuosina l322,1351, 1411, 1555, 1556, 1592, 1706, 1710, 1939 ja 1940. Vain kaksi kertaa historian aikana vihollinen pääsi valloittamaan linnan, vuosina 1710 ja 1944. Myös tulipalot tuhosivat linnaa. Vuonna 1834 iski salama rappioituneeseen linnaan ja syyskuun 9:ntenä päivänä vuonna 1856 jatkoi ilotulitusraketista syttynyt tulipalo linnan hävitystä. Viipurissa juhlittiin tuolloin ilotulituksin Saimaan kanavan valmistumista. Vuosina 1891 - 1894 suorittivat venäläiset linnassa laajoja entisöinti- ja kunnostustöitä ja tällöin linna sai nykyisen ulkoasunsa. Talvisodan aikana paloi eräitä osia linnasta. Sodan ja välirauhan aikana linna oli Suomen armeijan käytössä. Linna seisoo edelleen arvokkaalla paikalla ja sen jalkojen juuressa Viipurin kaupunki. Tänä päivänä palvelee linna Viipurin kotiseutumuseona. | ||
 |
||